perjantai 7. lokakuuta 2011

hohoo,

Olin siis eilen Miian kanssa koeviikon päättymisen kunniaksi Rossossa syömässä (nam!) ja Leffassa katsomassa Vain seksiä. Se oli hyvä leffa ! Vähän klisee mutta hyvä ! Asiast viidenteen.. Luin jotakin toista blogia missä kerrottiin Jääkiekon idea, nauroin niin paljon että päätin kopioida sen tänne ja olen epäkohtelias, en pyytänyt lupaa enkä laita linkkiä mistä se löysin.. 




  Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään
  istumapaikoista. Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja
  pelaajia.
  Heille ei kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja. Paikkoja on
  vähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin istuimen
  vapautumista odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä.
  Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman vaikeaksi: kenttä on
  jäädytetty vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on
  sidottu metalliterillä varustetut kengät. Lisäksi toisen joukkueen
  pelaajat tönivät koko ajan.
  
  Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen Capo di tutti capi. Hän on
  se huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmy
  mies, joka jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan
  kerrallaan aitaukseen tuupittavaksi.
  Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää ketään lähtijöiden tilalle,
  vaan he hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla hanskoillaan ja
  käyräpäisillä kepeillä, eli mailoilla.
  
  Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin,
  mutta siitä joutuu tappelemaan. Yksityisen istumapaikan myöntää yleensä
  näkövammainen, mustavalko-paitaan sonnustautunut mies,
  kutsumanimeltään Seepra. Jos Seepra ei ole päässyt aitaukseen,
  häntä saattaa tuurata myös Dorka tai Pelle.
  Pelaaja saa istua privaattiaitiossa kuitenkin vain pari minuuttia
  kerrallaan. Sitten hänen on taas lähdettävä takaisin aitaukseen
  tönittäväksi ja kampitettavaksi.
  
  Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan.
  He seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen
  laatikoiden eli maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. 
  Aitauksessa vuorollaan olevat pelaajat koettavat osua näihin 
  raukkoihin mustalla kumikiekolla, jota lyödään em. mailoilla.
  
  Jäähallissa soitetaan usein kivaa jumppamusiikkia .
  
  Katsojilla on kaksi tärkeää tehtävää.
  
  Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em. mustaa kiekkoa.
  Jos aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla maalivahtiin,
  vaan kiekko livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava
  salamannopeasti. Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka
  maaliin kiekko osuu, hänen on huudettava mahdollisimman kuuluvasti
  "paitsio".
  Mikäli katsoja kannattaa toista joukkuetta, hän voi huutaa mitä
  tahansa, kunhan huutaa kovalla äänellä.
  Esimerkiksi "Öööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto.
  
  Katsojien toinen tehtävä on tunnistaa pelissä mukana olevia
  vähemmistöjen edustajia. Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat tosi
  päteviä tunnistamaan esimerkiksi joukkueisiin kuuluvia
  homoseksuaaleja.
  Pelin edetessä useaa pelaajaa tervehditäänkin katsomosta iloisilla
  ja reippailla "homoo-o-o" -huudoilla.
  
  Nyt vain seuraamaan Jääkiekkoa! Se on todella mielenkiintoista,
  kun ymmärtää pelin juonen.



Jeps ja tänään Ässät-TPS isomäessä ja sen jälkeen ystäväni Jonnan 17-vuotis synttäribileisiin :) Onnea hänelle ! Joo ei mulla tässä muuta paitsi että herättyäni menin lenkille ! Wooou, on ollut mukava lomapäivä ! :) 
-Johanna-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti